Yleisempiä syitä rakennuksen kosteusvaurioihin ovat seuraavat tekijät:

- Kosteat materiaalit ja niiden riittämätön kuivatus rakennusvaiheessa

- Vesivuodot kattojen, räystäiden, räystäskourujen, ikkunoiden ja saumojen kautta

- Putkivuodot

- Maakosteuden ja valumavesien pääsy rakenteisiin, kun salaojitus on puutteellinen ja/tai rakennuksen alla on märkää

- Täytemaan kapilaarisuus, jolloin kosteus nousee rakenteisiin

- Puupohjaiset materiaalit ovat suorassa kosketuksessa maahan tai kosteaan betoniin, esim. matala sokkeli, eristämätön liitos, betoniportaat ja muuraukset

- Puuosat tuettu koolatussa puulattiassa eristämättömään betonilaattaan tai kaksoisbetonilaatassa alempaan betonilaattaan

- Märkätilojen puutteelliset kosteus- ja vesieristeet sekä saumaukset

- Puutteellinen ryömintätilan, julkisivujen tai kattorakenteiden tuulettuminen suhteessa kosteusrasitukseen

- Peltikatteen alta puuttuu aluskate

- Lämmöneristetty rakennus on jätetty pitkäksi aikaa kylmilleen ja vaille huoltoa.

- Ilmanvaihdon puutteellinen käyttö ja huollon laiminlyönti.

- Kosteusvaurion (vesivahingon tai kattovuodon) korjauksen laiminlyönti tai puutteellinen korjaus.

1900-1930 –lukujen talot:

- rossipohjat (mm. laho- ja hyönteisvauriot)

- hirsirungot ja alin hirsikerta

- tehdyt remontit (mm. jälkeenpäin asuinkäyttöön rakennetut ullakot ja niissä mahdollisesti olevat

vinokatto-osuudet ja niiden tuuletusongelmat)

- milloin LVIS-tekniikka on tullut taloon (sen tekninen käyttöikä)

- märkätilat ja wc:t tehty yleensä jälkikäteen (miten niiden toteutus on onnistunut)

1940- ja 1950 –lukujen talot:

- osittain tai kokonaan rossipohjaiset alapohjarakenteet

- kellareiden kosteus, onko kellarin alkuperäistä käyttötarkoitusta muutettu, esimerkiksi otettu asuinkäyttöön ja verhoiltu maanvastaisia seiniä sisäpuolelta (kellarin märkätilat ovat uusimisen ja modernisoinnin tarpeessa)

- salaojien olemassaolo ja niiden toimivuus

- yläpohjarakenteiden tuuletusongelmat varsinkin vinoilla sisäkatto-osuuksilla

- LVIS-tekniikka on uusimisen tarpeessa

- purueristeiden painuminen ikkunoiden alla ja seinien yläosissa

- liian tiiviit maalipinnat ulkoseinissä, minkä seurauksena julkisivulaudoitus voi olla jo osin vaurioitunut

- yläkerran tilojen paloturvallisuus

1960- ja 1970-lukujen talot:

- 1960- ja 1970-luvulla yleistyivät matalaperustukset (alapohjan kunto) ja tasakatot (vesikate)

- puukoolatut lattiat maanvaraisen betonilaatan päällä ja ns. kaksoislaattaperustus, jossa eristekerros on kahden betonilaatan välissä

- salaojituksen olemassaolo ja toimivuus

- loivat kattokaltevuudet, saumatut peltikatot ja niiden yhteydessä käytetyt ns. sisäkourut

- lattiarakenteiden sisään tehdyt putkivedot

- kellarikerroksessa esiintyy yleensä samoja ongelmia kuin 1950-luvun taloissa

- maakosketuksessa olevissa seinärakenteissa rappauspinnoitteiden alla ja lattioissa lämmöneristeenä on käytetty kosteudelle herkkä lastuvillalevy (Toja)

1970-luvun talot:

- tasakatot

- valesokkelit

- matalat maanvaraiset perustamistavat eli lattiat maanpinnan tasolla

- paljon uusia materiaaleja, joita ei osattu asentaa, muun muassa muovimatot

- uima-altaat ja allasosastojen puutteellinen ilmanvaihto

- täystiilinen ulkoseinärakenne (mineraalivillaeriste kahden tuulettumattoman tiilikerran välissä)

1980-luvun talot:

- vielä valesokkeleita ja matalia lattiakorkoja

- salaojia alettiin jo tehdä, mutta tarkastuskaivot monesti puuttuvat

- kellarikerroksiin alettiin tehdä asuintiloja ja niihin sisäpuolelta lämmöneristettyjä maanvastaisia seinärakenteita

- märkätiloissa ei käytetty vedeneristystä vaan siveltäviä kosteussulkuaineita ja muutenkin tämänikäiset pesuhuoneet ovat remontin tarpeessa

- lämminvesivaraajat ja mahdolliset lämmönvaihtimet ovat uusimisen tarpeessa, varaaja usein uusittu.

1990-luvun talot ja uudemmat

- vedeneristyksissä puutteita, uudet määräykset tulivat voimaan vasta vuonna 1999 (vedeneristys on vaadittu märkätiloissa seiniin sekä lattioihin)

- kiireen, tiukkojen aikataulujen ja työvoimapulan mukanaan tuomat laatuongelmat

- paljon puutteita mm. lämmöneristyksissä, lämpövuoto-ongelmat tyypillisiä elementtirakenteisissa taloissa (liitoskohdat)