Yleisempiä syitä rakennuksen kosteusvaurioihin ovat seuraavat tekijät:
- Kosteat materiaalit ja niiden riittämätön kuivatus rakennusvaiheessa
- Vesivuodot kattojen, räystäiden, räystäskourujen, ikkunoiden ja saumojen kautta
- Putkivuodot
- Maakosteuden ja valumavesien pääsy rakenteisiin, kun salaojitus on puutteellinen ja/tai rakennuksen alla on märkää
- Täytemaan kapilaarisuus, jolloin kosteus nousee rakenteisiin
- Puupohjaiset materiaalit ovat suorassa kosketuksessa maahan tai kosteaan betoniin, esim. matala sokkeli, eristämätön liitos, betoniportaat ja muuraukset
- Puuosat tuettu koolatussa puulattiassa eristämättömään betonilaattaan tai kaksoisbetonilaatassa alempaan betonilaattaan
- Märkätilojen puutteelliset kosteus- ja vesieristeet sekä saumaukset
- Puutteellinen ryömintätilan, julkisivujen tai kattorakenteiden tuulettuminen suhteessa kosteusrasitukseen
- Peltikatteen alta puuttuu aluskate
- Lämmöneristetty rakennus on jätetty pitkäksi aikaa kylmilleen ja vaille huoltoa.
- Ilmanvaihdon puutteellinen käyttö ja huollon laiminlyönti.
- Kosteusvaurion (vesivahingon tai kattovuodon) korjauksen laiminlyönti tai puutteellinen korjaus.
1900-1930 –lukujen talot:
- rossipohjat (mm. laho- ja hyönteisvauriot)
- hirsirungot ja alin hirsikerta
- tehdyt remontit (mm. jälkeenpäin asuinkäyttöön rakennetut ullakot ja niissä mahdollisesti olevat
vinokatto-osuudet ja niiden tuuletusongelmat)
- milloin LVIS-tekniikka on tullut taloon (sen tekninen käyttöikä)
- märkätilat ja wc:t tehty yleensä jälkikäteen (miten niiden toteutus on onnistunut)
1940- ja 1950 –lukujen talot:
- osittain tai kokonaan rossipohjaiset alapohjarakenteet
- kellareiden kosteus, onko kellarin alkuperäistä käyttötarkoitusta muutettu, esimerkiksi otettu asuinkäyttöön ja verhoiltu maanvastaisia seiniä sisäpuolelta (kellarin märkätilat ovat uusimisen ja modernisoinnin tarpeessa)
- salaojien olemassaolo ja niiden toimivuus
- yläpohjarakenteiden tuuletusongelmat varsinkin vinoilla sisäkatto-osuuksilla
- LVIS-tekniikka on uusimisen tarpeessa
- purueristeiden painuminen ikkunoiden alla ja seinien yläosissa
- liian tiiviit maalipinnat ulkoseinissä, minkä seurauksena julkisivulaudoitus voi olla jo osin vaurioitunut
- yläkerran tilojen paloturvallisuus
1960- ja 1970-lukujen talot:
- 1960- ja 1970-luvulla yleistyivät matalaperustukset (alapohjan kunto) ja tasakatot (vesikate)
- puukoolatut lattiat maanvaraisen betonilaatan päällä ja ns. kaksoislaattaperustus, jossa eristekerros on kahden betonilaatan välissä
- salaojituksen olemassaolo ja toimivuus
- loivat kattokaltevuudet, saumatut peltikatot ja niiden yhteydessä käytetyt ns. sisäkourut
- lattiarakenteiden sisään tehdyt putkivedot
- kellarikerroksessa esiintyy yleensä samoja ongelmia kuin 1950-luvun taloissa
- maakosketuksessa olevissa seinärakenteissa rappauspinnoitteiden alla ja lattioissa lämmöneristeenä on käytetty kosteudelle herkkä lastuvillalevy (Toja)
1970-luvun talot:
- tasakatot
- valesokkelit
- matalat maanvaraiset perustamistavat eli lattiat maanpinnan tasolla
- paljon uusia materiaaleja, joita ei osattu asentaa, muun muassa muovimatot
- uima-altaat ja allasosastojen puutteellinen ilmanvaihto
- täystiilinen ulkoseinärakenne (mineraalivillaeriste kahden tuulettumattoman tiilikerran välissä)
1980-luvun talot:
- vielä valesokkeleita ja matalia lattiakorkoja
- salaojia alettiin jo tehdä, mutta tarkastuskaivot monesti puuttuvat
- kellarikerroksiin alettiin tehdä asuintiloja ja niihin sisäpuolelta lämmöneristettyjä maanvastaisia seinärakenteita
- märkätiloissa ei käytetty vedeneristystä vaan siveltäviä kosteussulkuaineita ja muutenkin tämänikäiset pesuhuoneet ovat remontin tarpeessa
- lämminvesivaraajat ja mahdolliset lämmönvaihtimet ovat uusimisen tarpeessa, varaaja usein uusittu.
1990-luvun talot ja uudemmat
- vedeneristyksissä puutteita, uudet määräykset tulivat voimaan vasta vuonna 1999 (vedeneristys on vaadittu märkätiloissa seiniin sekä lattioihin)
- kiireen, tiukkojen aikataulujen ja työvoimapulan mukanaan tuomat laatuongelmat
- paljon puutteita mm. lämmöneristyksissä, lämpövuoto-ongelmat tyypillisiä elementtirakenteisissa taloissa (liitoskohdat)