MÄRKÄTILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

Asunto-Osakeyhtiön ylläpidon PTS:n, putkiston kuntotutkimuksen ja tarvekartoituksen ohessa voidaan taloyhtiössä tarkastaa yhtäaikaisesti kaikkien asuntojen märkätilojen rakennustekninen kunto. Tällä tarkastuksella pyritään ajoittamaan kylpyhuoneiden mahdollinen saneeraus oikein.

Tarkastus tulisi tehdä vanhoille rakennuksille noin 5 vuoden välein ja uusille rakennuksille noin 20 vuoden kuluttua niiden valmistumisesta. Märkätilojen pintarakenteiden ikääntyessä, niitä tulisi tarkastella ja huoltaa säännöllisesti, sillä asukkaiden vaihtuessa huoneistoissa myös ihmisten erilaiset käyttötottumukset märkätiloissa kuluttavat rakenteita eri tavalla. Asuinkerrostaloissa yksittäisiä kosteuskartoituksia saatetaan tehdä mm. asunnon osto- ja myyntitilanteessa sekä vesivahinkojen yhteydessä.

Mitä märkätilojen kosteuskartoituksessa tarkistetaan? 

Märkätilojen kosteuskartoituksessa tarkastetaan vahinkoalttiit kohdat, kuten lattiakaivot ympäristöineen sekä suihkunurkkaukset. Tähän tarkastukseen saatetaan tarvittaessa liittää myös erillisten wc-tilojen ja keittiöiden kosteuskartoitukset.

Kosteuskartoituksella ei yleensä pystytä selvittämään rakenteiden sisällä mahdollisesti olevia piileviä kosteusvaurioita. Pintapuolisella tarkastelulla ei voida luotettavasti arvioida märkätilan vedeneristeen olemassaoloa tai niiden kuntoa. Niin sanottujen "peltikylpyhuoneiden" seinäpintoja ei voida kartoittaa pintakosteudenosoittimella.

Märkätilojen kosteuskartoituksesta tehdään yhteenveto johon kootaan kartoituksen aikana tehdyt havainnot, niihin liittyvät valokuvat ja märkätilan kuntoluokitus. Kuntoluokitus jaetaan tavallisesti neljään (4) eri kuntoluokkaan selityksineen.

Kuinka kosteuskartoitus tehdään? 

Kosteuskartoitus tehdään aistinvaraisesti pintoja rikkomattomin menetelmin. Tarkastettava tila tulisi olla käyttämättä pari päivää ennen kartoitusajankohtaa. Kartoitustyössä käytetään apuna pintakosteudenosoitinta, jolla paikallistetaan kosteat alueet rakenteissa. Havaittuja pintakosteuslukemia ei ole tarkoituksenmukaista esittää kartoitusraportissa johtuen mittareiden yksilöllisyydestä sekä saatujen mittauslukemien erilaisista tulkinnoista. Varsinkin märkätilan roiskevesille alttiina olevat seinä- ja lattia-alueet tarkastetaan perusteellisesti mitaten. Muualta rakenteiden pinnat tutkitaan vain pistokoemaisesti ja silmämääräisesti tarkastellen. Lisäksi pintarakeista havainnoidaan koputtelemalla mahdollisesti irti alustastaan olevia laattoja (ns. kopo-laattoja) sekä muovimaton irtoamista lattiakaivon ympäriltä, ylösnostoista ja nurkista. Märkätilojen elastiset saumaukset ja normaalit laattasaumat tarkastetaan varsinkin suihkunurkkauksesta.

Myös märkätilan yleinen siisteys havainnoidaan kartoituksen yhteydessä.

Kosteuskartoitus ja kohonneet pintakosteusarvot

Kartoituksen yhteydessä mahdollisesti havaitut kohonneet pintakosteudet eivät sinällään oikeuta pinnoitteiden purkamiseen. Jos märkätilan rakenteissa havaitaan kohonneita pintakosteuksia suositellaan jatkotutkimuksia, joilla pyritään selvittämään onko rakenteiden sisälle päässyt "ylimääräistä" kosteutta. Varsinaisen kartoituksen yhteydessä ei rakenteisiin porata reikiä ilman tilaajan lupaa. Jos näin päätetään kuitenkin tehdä niin tutkimusreikien paikat tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti ja suurta varovaisuutta noudattaen.

Pätevän ammattilaisen suorittamalla kosteuskartoituksella voidaan taloyhtiön kylpyhuoneremonttien aloitusajankohtaa haarukoida oikea-aikaiseksi. Lisäksi tällä on vaikutusta myös taloyhtiön arvon säilymiseen.